Hiukset

HIUKSEN MÄÄRITELMÄ

Hiukset. Tai tukka, ihan miten kukakin haluaa sanoa. Termillä kuitenkin tarkoitetaan karvoitusta, jota ihmisillä kasvaa ohimoilta, päälaelta ja takaraivolta. Hiukset ovat sarveiskuitua, jotka kasvavat hiustupeista. Hiuksia on pitkiä, lyhyitä, paksuja, ohuita, on vaaleaa ja tummaa, oikeastaan minkä väristä vain.


HIUSTEN MÄÄRÄ

Jokaisella ihmisellä kasvaa hiuksia n. 100 000 - 200 000. Määrään kuitenkin vaikuttaa myös hiusten väri. Vaaleahiuksisilla hiukset ovat paksumpia ja niitä on eniten, n. 150 000 kpl. Seuraavaksi eniten on mustahiuksisilla, n. 110 000, ruskeahiuksisilla 100 000 ja punahiuksisilla n. 75 000 hiusta. Kaikilta ihmisiltä hiuksiatippuu päivässä n. 20 - 150, mutta niiden tilalle kyllä kasvaa uusia.


HIUSTEN PITUUS

Yleensä ihmisillä kasvaa hiukset n. 40 - 80 cm pituisiksi, mutta hiusten pituus vaihtelee kuitenkin jokaisella riippuen hiusten kasvuajasta. Afrikkalaisilla hiukset on muita paksummat, mutta Aasialaisilla on kuitenkin vielä Eurooppalaisia paksummat hiukset. Nimittäin aasialaisten hiuksen paksuus on yleensä n. 0,08 - 0,12 mm, kun taas eurooppalaisten hiuksen paksuus on n. 0,04 - 0,10 mm.


HIUSTEN RAKENNE

Hiuksissa on kolme kerrosta, joista uloin on käpymainen suomukerros, joka on läpinäkyvä ja se suojaa hiusta. Seuraavaksi on kuitukerros ja kaikista sisimpänä ydin joka on pehmeä. Ydintä ei kuitenkaan kaikissa hiuksissa aina ole. Hius kasvaa karvatupesta, jonka molemmilla puolillaon talia erittävät talirauhaset. Talista on hiuksille hyötyä, sillä se antaa hiuksille niiden kiillon.
75 % hiuksista on proteiinia ja 15% vettä. Loput hiuksesta ovat mineraaleja, väriaineita, hiilihydraatteja ja rasvoja.


HIUSTEN ELINKAARI / KASVUVAIHEET

Hiuksen elinkaareen kuuluu anageenivaihe eli vaihe, jolloin hius kasvaa. Tämä ensimmäinen vaihe kestää 1-10 vuotta. Seuraavana on katageenivaihe eli regressiovaihe, jolloin hiuksen kasvaminen loppuu ja hiustuppi kutistuu. Tämä vaihe on ensimmäistä paljon lyhyempi ja kestää vain 2-3 viikkoa. Seuraavaksi tulee telogeenivaihe eli lepovaihe, jolloin hius tippuu hiustupesta ja hiustuppi jää kokonaan tyhjäksi. Tämä vaihe kestää kahdesta kuukaudesta jopa vuoteen. Viimeisenä tulee neogeeninen vaihe eli aktivoitumisvaihe, jolloin hius alkaa taas kantasolujen aktiivisuudella kasvamaan.

Hiukset kasvavat hiustupeista ja ravintonsa hiukset saavat hiussuonista. Hius kasvaa päivässä n. 0,3 - 0,45 mm. Kuukaudessa lisää pituutta kertyy vain n. 1 - 1,25 cm, joten jos hiukset haluaa pitkiksi, se tulee olemaan pitkä prosessi.


HIUKSEN VÄRIN MUODOSTUMINEN

Hiusten väri muodostuu pigmenttisoluista. Monesti aurinko vaalentaa hiusta, mutta myös kloorivesi voi vaikuttaa hiusten vaalenemiseen. Päänahan sisällä ihmisillä on melaniinia tuottavia soluja, joista hiukset saavat värinsä. Väri määräytyykin siitä, minkä tyyppistä, ja kuinka paljon melaniinia on. Tummissa hiuksissa on enemmän eumelaniinia, kun taas vaaleassa enemmän rautapitoista pheomelaniinia ja vähemmän eumelaniinia. Vanhetessa hiusten melaniinituotanto loppuu kokonaan, joka tällöin aiheuttaa hiusten harmaantumisen.


HIUSTEN MUOTO : SUORA / KIHARA

Jos sinulla on suorat hiukset, se on merkki siitä, että sinulla on pyöreä hiustuppi. Jos taas hiuksesi on on kiharaa, se tarkoittaa että hius on poikki leikkaukseltaan soikea. Erilaiset hiukset on myös tarkoitettu vähän eilaisille ympäristöille. Esim. Afrikkalaisten hiukset ovat kiharat ja kuivemmat, jolloin ne suojaavat paremmin auringon uv - säteilyltä. Suora hius puolestaan estää lämmön haihtumisen, joten viileämmässä ilmastossa se on kiharaa hiusta paljon parempi vaihtoehto.


RAVINTO HIUSTEN KASVUN KANNALTA

Koska hiukset koostuvat suurilta osin proteiinista, on niiden myös tärkeää saada kasvunsa kannalta proteiinia. Jos hiuksesi eivät saa tarpeeksi proteiinia, niistä tulee kuivat ja heikkorakenteiset. Kannattaakin siis syödä kanaa, kalaa, kalkkunaa, kananmunia ja maitotuotteita, jotta saat tarvittavat proteiinit.

Myös rauta on hyvin tärkeää hiuksille, jottei hiukset tippuisi päästä. Rautaa saakin punaisesta lihasta, kanasta ja kalasta, pinaatista, salaatista, parsakaalista sekä kaalista. Raudan imeytyminen edellyttää C -vitamiinia, jota saakin sitrushedelmistä, tuoreista marjoista, bataateista sekä parsakaalista.

Jotta päänahka pysyisi kosteutettuna, se tarvitsee omega 3-rasvahappoja, joita saa lohesta, silakoista, sardiineista tai mistä tahansa kaloista, avokadosta, saksanpähkinöistä sekä kurpitsansiemenistä. Päänahka tarvitsee myös sinkkiä, jottei se hilseilisi. Sinkkiä saat ostereista, lihasta, kananmunista sekä kokojyvätuotteista. Myös A-vitamiinin saanti ehkäisee hilseilyä ja kutinaa päänahassa. Kannattaakin siis syödä esim. porkkanaa, kurpitsaa tai bataatteja.

E -vitamiinilla suojaat hiuksesi auringon tuomilta haitoilta, sillä se vaurioittaa hiuksia yhtälailla kuin ihoakin. E -vitamiinit saat vaikka pähkinöistä. Myös biotiini kannattaa lisätä ruokavalioon, sillä biotiinin puutos saa hiuksesi haurastumaan ja lopulta tippumaan. Biotiinia saat maksasta, soijasta ja munankeltuaisista.


Lähteet :
Hiukset / Wikipedia
Aconordic.fi / hiukset / rakenne
Vichy.fi / artikkeli / Hiuksen-elinkaari
Makuja.fi / artikkelit